paikaksi
fontiksi
Tulin pari tuntia sitten kotiin kiireisen työpäivän jälkeen ja istun nyt kylmästä väristen koneella sormikkaat kädessä. Tylsyydessäni menin taas kattelemaan tatuointeja ja tilanne on se, että oon miettiny tuota tekstiä selkään viimeset neljä kuukautta, mut huomaan olevani samassa tilanteessa ku ennen ekan tatuoinnin ottamista. Tiiän, että haluun sen mutta samalla pelkään sitä, ku se on siinä sit loppuelämän. Ja en usko, että kyllästysin siihen (en oo nimittäin katunu tätä ensimmäistäkään yhtään!!) mut se tieto et se kulkee siulla mukana hautaan asti on pelottava? Luulenpa, et annan tän idean muhia tässä kevään ajan ja kattelen, et mihin tilanne kehittyy..
Huomenna lähden viettämään joulua perheen luo, joten hyvää joulua kaikille teille
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti